Huuhka | Iso-Markku | Kaira | Lehtola | Maittila | Rönnberg | Seppänen | Varjonen

Markku Iso-Markku

• Syntynyt 1950
• Naimisissa, kolme aikuista lasta
• Nummella 1950-71 ja Nummi-Pusulassa 1984-

Yhteystiedot

• 0400-299761
• markku.isomarkku@dlc.fi

Koulutus

• Metsänhoitaja
• Ammatillinen opettajakoulutus

Työ

• Luomuviljelijä
• Silveco Oy:n toimitusjohtaja -  metsä- ja koulutushankkeita lähinnä Baltian maissa ja Venäjällä

Muuta

• Osuuskunta Nummen Perusenergian hallituksen puheenjohtaja – lämpöä paikallisesta puusta

Vielä muuta

• Nummi-Pusulan kunnanvaltuutettu (vas) 2005-
• Tarkastuslautakunnan jäsen

Miksi?

Kunnallinen päätöksenteko alkoi kiinnostaa aiempaa enemmän viime valtuustokaudella. Jotkut vielä muistanevat ajan, jolloin kunnan säästöt muuttuivat veloiksi, kunnanjohtaja erotettiin ja ”demokraattisesta päätöksenteosta” vastasi kovin pieni luottamushenkilöiden porukka. Kunnan tilanteesta ja mm. valtuuston toiminnasta noussut harmi johti aluksi lehtikirjoitteluun, myöhemmin ehdokkuuteen ja lopulta valintaan kunnanvaltuutetuksi.

Mitä sain?

Sain nelivuotisen kakun. Pienen näköalapaikan osana kunnallista päätöksentekoa, runsaasti kokemuksia ihmisistä ja asioista. Omasta ryhmästäni (vas) ja sen ulkopuolelta muutaman hyvän ystävän, joiden kanssa oli hyvä perehtyä asioihin, pitää palaveria ja laatia loppumattomasti muutosesityksiä kunnan kurssin kääntämiseksi. Kohtuullisen paljon töitä, melkoisesti julkisuutta, vähänlaisesti tuloksia.

Miksi uudelleen?

On hävitty, muttei lannistuttu. Työ on vielä pahasti kesken. Uskon edelleen, että muutos on mahdollista ja jopa välttämätöntä.

Mitä haluan?

Haluan, että

1)    Kunnallinen päätöksenteko on avointa ja julkista – myös asioiden valmistelun osalta. Salaisia tai ei-julkisia asioita ovat vain ne, jotka laki erikseen sellaisiksi määrää. Edustuksellinen demokratia ei tarkoita sitä, että ihmisten osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet omissa ja oman elinalueen asioissa estetään. Päinvastoin; mitä enemmän tiedotusta, osallistumista ja avointa päätöksentekoa – sitä vähemmän valituksia ja kanteluja. Johtavat virkamiehet ja luottamusmiespuheenjohtajat säännöllisesti kuntalaisten eteen kysely- ja kuulemistilaisuuksiin!

2)    Kuntalaisia on kuultava. Parin viime vuoden aikana Nummi-Pusulan kunnan asukkaat ovat olleet huomattavan aktiivisia osallistumalla mm. uraanikaivosta vastustavaan kansanliikkeeseen, keräämällä yli tuhannen allekirjoituksen vaatimuksen kansanäänestyksen järjestämiseksi kuntaliitoksesta, yli 600 allekirjoittajan valituksen hallinto-oikeuteen vääräksi koetusta päätöksestä perusturvakuntayhtymän (Karviainen) muodostamisessa, yhtä lukuun ottamatta kaikkien Koisjärven koulun oppilaiden vanhempien allekirjoittaman adressin koulun säilyttämisen puolesta jne. Kaikki edellä mainitut kuntalaisten aloitteet ja kannanotot on torjuttu kunnan toimesta, samoin on vaarassa käydä myös kunnan itsensä toimeenpaneman kuntalaiskyselyn tuloksille. Näin ei tarvitse toimia, eikä näin saa olla. Kunta on kuntalaisia varten!

3)    Kunnanvaltuuston asema päätöksenteossa on palautettava. Liian usein kunnan asiat valmistellaan, usein myös käytännössä päätetään demokraattisesti valitun kunnanvaltuuston ulkopuolella virkamiesten ja pienen luottamusmiesjoukon kesken. Se, että valtuuston enemmistö myöhemmin kuuliaisesti siunaa jo tapahtuneen, ei tee päätöksestä yhtään hyväksyttävämpää. Päätösvalta on palautettava valtuustolle!

4)    Kuntalaisia on kohdeltava tasapuolisesti. Lyhytkin kokemus kunnallisesta päätöksenteosta antaa aiheen epäillä, että jotkut kuntalaiset ovat muita tasapuolisempia virka- tai luottamusmiesasemansa, henkilösuhteittensa, varallisuutensa tai jonkun muun perusteettoman syyn ansiosta. Toisaalta kriittiset tai muuten epäsuosioon joutuneet henkilöt, ryhmät ja jopa kylä näyttävät joutuvan kärsimään ansiottomasti ja kohtuuttomasti. Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden on toteuduttava ehdottomasti!

5)    Kylät saadaan elämään. Kun ”Karviainen” ja myöhemmin ”Puhti” perustettiin, siirtyi selvästi yli puolet kunnan budjetista ja vastaava osa henkilöstöstä toiseen organisaatioon. Kun osa perusturvaan ja tukipalveluihin liittyvistä toiminnoista ja henkilöistä kuitenkin on päätetty pysyttää kunnan palveluksessa, on meillä nyt kaikkiaan viisi organisaatiota hoitamassa entisiä kolmen kunnan (Vihti-Karkkila-Nu-Pu) tehtäviä. On selvää, että tämä ei ole pidemmän päälle järkevää, eikä kunnan talous tätä kestä. Kunnan itsenäisyys on asiallisesti jo menetetty ja on vain ajan kysymys milloin se menetetään myös muodollisesti. Vaikka Nummi-Pusulan kunta käsitteenä katoaa, jäävät kuitenkin jäljelle luonto, ihmiset ja kylät. Parasta tulevaisuuteen valmistumista on pitää huolta siitä mikä pysyy. Meillä on edelleen aktiivisia kyläyhteisöjä, sellaisia kuin Koisjärvi, Leppäkorpi, Kärkölä, Saukkolakin ja Oinola on syttymässä. Kunnan tehtävä on tukea asukkaita kylien kehittämisessä ja turvata parhaansa mukaan kylien ja kyläläisten palvelut. Pannaan kylät elämään!

Kuva: Pertinkuva Oy