Huuhka | Iso-Markku | Kaira | Lehtola | Maittila | Rönnberg | Seppänen | Varjonen

Hannele Maittila

• Syntynyt 1953
• Naimisissa, aikuiset lapset
• Lastenlapset  Vilho 3 vuotta ja Olga 3 kk

Koulutus

• Kirjanpitäjä

Työ

• Olen aikoinani toiminut kunnan kirjanpitäjänä ja seurakuntayhtymän talouspäällikkönä
• Nykyään työskentelen omassa rakennusalan yrityksessä ja osallistun kotitilan töihin

Yhteystiedot

• Koisjärventie 227, 09630 Koisjärvi
• Puh. (09) 2261619 Gsm 040 510 9097
• E-mail: hannele.maittila (at) jippii.fi

Luottamustoimet

• Kunnanvaltuutettu 2005-2008
• Kunnanhallituksen jäsen 2005-2006
• Kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja 2007-2008

Taustaa

1970 luvun alkupuolella sain ensimmäisen työpaikkani Pusulan kunnasta. Pääsin kertaheitolla näköalapaikalle seuraamaan kunnallista päätöksentekoa. Luulenpa , että kipinä  ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen  ja vaikuttamiseen   syttyi  silloin.

Kipinä johti siihen, että tulin viime vaaleissa valituksi Nummi-Pusulan kunnanvaltuustoon kokoomuksen listalta. Kokoomuspuolue  ei kuitenkaan voinut hyväksyä joukkoonsa uusia kasvoja, joten yhteistyökumppanit oli haettava muualta.  Ne löytyivätkin pian. Jaakko Piirosen (kok) ja Jorma Kairan (kesk) kanssa muodostimme  oman valtuustoryhmän.

Työskentelystä valtuustossa ja hallituksessa

Suuri oli hämmästykseni kun jouduin toteamaan että ajasta, jolloin päätöksenteko perustui kuntalakiin, ja olelliseen asioiden valmisteluun, sellaiseen, jossa asiat tuodaan päätettäväksi  vasta silloin kun kaikki voivat  ne  kohtuudella  hyväksyä, oli luovuttu. Ammattiylpeyttä ei hallintotyöskentelyssä enää tunnettu. Äänestyspäätös riitti.

On sanomattakin selvää, että  luottamusta  tämäntyyppiseen runnovaan hallintotapaan  ei ole ja sen ovat kuntalaiset selvästi viime vuosina osoittaneet.

Ennennäkemätön valitusten, oikaisuvaatimusten, muistutusten, kantelujen, eriävien mielipiteiden, vetoomusten ,ehdotusten ja yli 1000 kuntalaisen vaatimus lainmukaisen kansanäänestyksen järjestämiseksi kunnassa, kielii laajasta epäluottamuksesta ja avoimuuden puutteesta.

Lähes kaikki kuntalaisten mielipiteet ja vaatimukset on tylysti hylätty. Lainmukaisen kansanäänestyksen sijaan järjestetyn kuntalaiskyselyn tuloksetkin  valtuusto kuittasi  äänestyksen jälkeen tietoonsa saatetuksi . Ei muuta.

Kuntalaiset ovat käyttäneet valitusoikeuttaan vaikuttamismahdollisuutena, niin minäkin

Lyhyesti muutamasta valituksestani

Konsulttivalitus

Valitin ja vastustin konsultin palkkaamisesta   tasapainottamaan kunnan taloutta. Konsultilla kun ei laskun maksamisen jälkeen ole mitään vastuuta kunnan taloudesta eikä tekemistään ehdotuksista.

Konsultti esittikin verojen ja maksujen korottamista ja perusvarallisuuden myymistä. Epäselvät laskelmat menojen  nostamisesta 3 % vuosivauhdilla olivat jo esitysvaiheessa  epärealistisia eikä valituksenalaisesta  säästöohjelmapäätöksestä  ole kunnan talouden  pelastajaksi. Karviaisen vaikutuksetkin  puuttuivat kokonaan laskelmista.

Kuten tiedossa on, kunnan  talous tasapainotetaan kerran vuodessa talousarvion yhteydessä. Esitykset tekee taloudesta vastaavat viranhaltijat,  asiantuntemukseen perustuen.  Ulkopuolinen konsultti ei siihen pysty, eikä sillä ole minkäänlaista mahdollisuutta asiaan paneutua.  Siinä perusteluni konsulttivalitukselleni.

Viimeisin valitus, joka koski  Kuntayhtymä Karviaista

Kun Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukseni  Karviaisen perussopimuksesta samaan aikaan kun se hylkäsi yli 600 kuntalaisen valituksen Karviaisen perustamisesta, periaatteilleni uskollisena  tein jatkovalituksen  Korkeinpaan hallinto-oikeuteen.   Valitukseni keskeinen sisältö on se, ettei kuntalaki tunne valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä kuntayhtymän päätöksentekomuotona, eikä kuntayhtymän päätösvaltaa voi siirtää sen oman organisaation ulkopuolelle. Karviaisen perussääntö ei turvaa kuntalaisille minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta  heitä itseään laajasti koskeviin terveydenhuollon päätöksiin ja tasavertaiseen oikeuteen  terveyspalvelujen saamiseksi. Näiden ja monien muiden asioiden vuoksi pyysin , että perussäännön lainmukaisuus arvioidaan ja tutkitaan perusteellisesti.

Vielä Puhdista ja Karviaisesta

Nummi-Pusulan valtuuston enemmistöllä on ollut kova puhti päällä yhdistää kaikki toiminnot Vihdin ja Karkkilan kanssa. Tavoitteena kuntaliitos. Liitossuunta on väärä. Professori Osmo Jussila,  joka on kirjoittanut Nummen  ja Pusulan kuntien  historiat ,  vastaa    syntymäpäivähaastattelussaan  (HS 13.3.08) kysymykseen mitä historiantutkimus on opettanut , näin: “Ainakin sen, että nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne menneisyyttä.”


Toiveitani

• Vahva tahtoni  ja toiveeni on , että  kotikunta muuttaa päätöksentekotapaansa hyvän hallinnon mukaiseksi, kuntalaisia aidosti kuuntelevaksi, avoimeksi ja tasapuoliseksi, jossa sallitaan toisenlainen näkemys, ja jossa ainoa vaikutusmahdollisuus ei ole se viimeinen, eli valituksen laatiminen.
•  Oikeudenmukaisuuden vaatimus liittää päätöksentekoon moraalin.
• Tällainen viesti oli kirjoitettu erään sairaalan odotushuoneen seinään, siinäpä se.
   

Kuva: Pertinkuva Oy